Onko kenenkään muun yhtä vaikea saada OMAN ÄITINSÄ hyväksyntää?
Luulin jo, että se ymmärtää sen etten ole hetero ja hyväksyy sen. Mutta nyt viikonloppuna edellä mainittu aihe kaivettiin esiin syystä X.
Äitini oli viime viikon maanantaina polvileikkauksessa Turussa. Hän oli siellä yhden yön siskoni luona. Tässä lauseen pätkä, jonka siskoni on äidilleni sanonut tuolloin;
"Ei muuten oo sullakaan helppoo... Polvi paskana, vanhin tytär seurustelee miehen kanssa, joka on lähempänä sun ikäluokkaa, poika on asberger, ja nuorimmainen leikkii lesboa..."
"LEIKKII"???????????!!!
Ai. (Tämä oli ensimmäinen kerta kun olen halunnut lyödä siskoani)
No anteeksi että olen "leikkinyt" lesboa viimeiset neljä vuotta
ja anteeksi, mutta aion "leikkiä" lesboa vielä tulevaisuudessakin.
Ja anteeksi, jos mummulle ei voi kertoa että lapsenlapsi on homoseksuaali.
Ja anteeksi, että ihmiset luulevat että se johtuu kasvatuksesta.
JA ANTEEKSI ETTÄ OLEN VITTU SYNTYNYT!
Ei loppunut tientenkään tähän, vaan sitten alkoi se isosiskoon vertaaminen. Ja ystävien lapsiin... Ja stereotypisiin 20-vuotiaisiin... Ja yhteiskuntaan...
Joo, sori etten ole täydellinen lapsi.
En ole koskaan saanut kymppejä koulusta, olen vain keskiverto opiskelija.
Tykkään animesta, mangasta ja Japanin kulttuurista. Harrstan cosplayta, joten näytän tietämättömän, niinsanotun normaalin, ihmisen mielestä friikiltä. (Kyllä, äitini käytti tänään minusta sanaa friikki...)
Olen homoseksuaali nainen, eli lesbo. Seksuaalinen suuntautumiseni keskittyy naisiin.
Olen laiska ihminen, myönnän sen. Olen silti yrittänyt aktiivisesti hakea töitä tammikuusta alkaen, mutta kukaan ei halua palkata minua. Ilmeisesti olen liian huono kaikkeen. Kiitos tästä.
Vittu Peace out...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti